Aavesulan häive
Myrskyklaani:
Päällikkö: Tuhkatähti, harmaa keltasilmäinen kolli.
Varapäällikkö: Loisteturkki, valkoinen naaras.
Parantaja: Pilvikukka, kaunis kermanvalkea naaras.
Soturit:
Loikkatuuli, kilpikonnakuvioinen kolli.
Orioninlento, oranssi kolli.
Liskohäntä, musta, valkokorvainen kolli.
Utuhuurre, lempeä pilkullinen naaras.
Sinipuro, sinertävä naaras. Aavetassun mestari.
Viimakoipi, komea valkoinen kolli. Pilkkutassun mestari.
Tulikynsi, tulenpunainen naaras.
Pajunkorsi, hopea naaras. Yötassun mestari.
Hiekkaviiksi, hiekanruskea, laikukas kolli.
Oppilaat:
Aavetassu, aavemaisen valkoinen kolli, jolla on keltaiset silmät.
Yötassu, harmaa kolli, jolla on siniset silmät.
Pilkkutassu, pilkullinen hupsu naaras.
Kuningattaret:
Tihkusydän, kaunis, hopeankirjava kissa. Kaikupennun, Sorapennun ja Aaltopennun emo.
Klaanivanhimmat:
Itikkahäntä, ärhäkkä, musta kolli.
Ruostekukka, ruosteenpunainen naaras.
Jokikarva, hopea, mustaviiruinen kolli.
__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Aavesulan häive
Synkkä yö peittää metsää ja luo tummia varjoja, kuun valoon osuviin kohtiin. Kuu on täysi ja lehdet tippuvat maasta yksi kerrallaan. Kylmä tuuli tuivertaa metsää luoden ikäänkuin jäätävän viiman. Lehtikato on lähellä ja se tarkoittaa riistan lähtemistä...sitä, että klaanien pitäisi taas taistella ruokansa ja hyvän olonsa eteen. Kukaan ei toivonut sotaa. Ei nyt, kun Lehtikato oli tuloillaan.
Yön varjoissa puikkelehtii solakoita mustia hahmoja kiiluvien silmien kera. Niiden henkitys luo ilmaan höyryä, joka saa jokaisen kissan tärisemään kylmästä. Kissajoukkoa johtaa harmaa vahvan näköinen kolli. Tämän silmät värähtävät kylmää itseluottamusta ja arvoa. Kollin viereen ilmestyy valkoinen naaras.
"Tuhkatähti. Minua huolettaa, Sadepilvi. Mitä jos hänen pentunsa menehtyvät synnytyksessä? Minun pitää olla paikalla, kun pennut syntyvät. Olenhan Sadepilven sisko." valkoinen naaraskissa naukuu huolesta karmealla äänellä.
"Loisteturkki. Olemme menossa kokoontumiseen. Kyllä Sadepilvi pärjää. Uskon sen." Tuhkatähti kertoo itsevarmalla äänellä.
"Mutta haluan olla SIELLÄ! Voinhan jättää kokoontumisen tällä kertaa väliin?" Loisteturkki ei luovuta ja päästää suustaan huolestuneen vinkaisun.
Tuhkatähti katsoo Loisteturkkia hetken ja nyökkää sitten. Loisteturkki nyökkää myös ja häviää yön varjoihin.
1. luku
Aamu valkenee herättäen pienin valkoisen kollikissan pentutarhasta.
"Emo! Milloin heräät? Tahdon oppilaaksi nyt!" nousin pediltäni vimmatusti kiljuen ja törmäsin johonkin karvaiseen.
"Aavepentuuuu! Lopeta!" hypähdän taaksepäin ja tunnistan kissan.
"Älä nyt, Tuiskupentu! Se oli vahinko!" pistin takaisin ja tönäisin veljeäni uudestaan.
"Emo! Aavepentu kiusaa!" veljeni huusi ja tukin tämän kuonon.
Sadepilvi nousi venytellen istumaan ja katsoi meitä huvittava ilma naamallaan.
"Älkääs nyt. Aavepentu, älä satuta veljeäsi." Sadepilvi nousee ylös ja koskettaa lapaani hellästi.
Sadepilvi tassutteli Tuiskupennun luo ja auttoi tämän ylös.
"Emo, tuleeko meistä nyt oppilaita, jooookooo!" nau'uin kärsimättömänä ja poljin maata tassuillani.
Sadepilvi naurahti ja kietoi häntänsä ympärilleni.
"Kyllä, mutta ei jos käyttäydytte, kuin pennut." hätkähdin ja peruutin suu kauhusta auki.
"Tule mennään, Aavepentu vai muutuitko kiveksi?" Tuiskupentu naurahti ja kiisi ohitseni ulkoilmaan.
"En muuttunut, hiirenläjä!" murahdin ja säntäsin veljeni perään.
Juoksin veljeni perään häntä perässä heiluen. Kiihdytin ja hyppäsin melkein tämän päälle.
"Saapukoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä suurkivelle klaanikokaukseen!" pysähdyin, kuin seinään kuullessani Tuhkatähden sanat.
Tiesin mitä oli tulossa. Portti uuteen aikakauteen oppilaana...
Jatkuu...